Siviilipalvelus on olemassa, jotta laajaa asevelvollisuutta voidaan pitää yllä. Sille on kuitenkin olemassa yksinkertainen vaihtoehto, joka on jo toteutettu useimmissa Euroopan maissa: vähennetään armeijan käyvien määrä armeijan kokoon nähden järkevälle tasolle, otetaan sinne ne jotka haluavat ja luovutaan pakollisesta siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytyjien rankaisemisesta.

Asevelvollisuusjärjestelmän kriisi

Vaikka asevelvollisuus saattaakin vaikuttaa Suomessa yhä varsin vakaalta instituutiolta, todellisuudessa se on ajautumassa syvään kriisiin. Tällä hetkellä noin kolmasosa asevelvollisuusikään tulevista miehistä ei enää käy armeijaa ja noin neljäsosa ei suorita mitään palvelusta. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko Suomessa tälläkään hetkellä ”yleistä” miehiä koskevaa asevelvollisuutta. Asevelvollisuuden oikeutusta vähentää jo tälläkin hetkellä – ja tulevaisuudessa varmasti vieläkin enemmän – sen täysin sukupuolittunut luonne: sukupuolen perusteella valikoitunutta ihmisjoukkoa koskeva velvollisuus ei monien mielestä enää ole tätä aikaa.

Myös perussyy asevelvollisuuden kriisille on selvä: armeijalla ei ole resursseja – eikä se enää näe edes tarvetta – antaa sotilaallista koulutusta kaikille miehille. Vaikka armeijan käyvien määrä on nykyään selvästi pienempi kuin 10 tai 20 vuotta sitten, se on edelleen järjettömän suuri. Sodan aikana Suomen on tarkoitus armeijaan kutsua 280 000 sotilasta. Kuitenkin armeijan käyneitä, reserviin kuuluvia on yli kolme kertaa enemmän. Suomessa on siis tälläkin hetkellä yli kolmen armeijan verran sotilaaksi koulutettuja. Miksi?

Asevelvollisuuden ongelmien ratkaiseminen armeijan käyvien määrää lisäämällä ei siis olisi mahdollista, koska tälläkin hetkellä sen käyviä on paljon enemmän kuin sotilaallisten uhkakuva-arvioidenkaan perusteella tarvittaisiin. Aseiden hinnat kallistuvat huomattavasti muuta hintatasoa nopeammin, joten tulevaisuudessa sodan aikaisen armeijan kokoa pienennetään melko varmasti edelleen. Myös armeijan määrääminen pakolliseksi naisille olisi mahdoton ajatus, koska pelkästään miehiä koskevana se tuottaa aivan liikaa sotilaita.

Siviilipalvelus asevelvollisuusjärjestelmän pelastajana

Asevelvollisuuden kriisiytyminen vaikuttaa myös siviilipalvelukseen. Kun suurin osa asevelvollisuusikäisistä ei osallistu asevelvollisuuteen armeijassa, helposti voisi syntyä ajatus, voisivatko he osallistua siihen sitten jossain muualla. Vaikuttaakin siltä, että juuri tämän johdosta valtiokoneisto pyrkii muuttamaan suhtautumistaan siviilipalvelukseen. Aikaisemmin sitä pidettiin välttämättömänä pahana: sellainen on pakko olla, jotta myös armeijaan kriittisesti suhtautuvat saadaan osallistumaan asevelvollisuusjärjestelmään, mutta siihen ei haluttu kiinnittää juurikaan huomiota, sen toteuttamiseen ei panostettu voimavaroja ja sen suorittavien määrä haluttiin pitää pienenä.

Mutta viime vuosina viranomaiset ovat alkaneet pohtia mahdollisuuksia, kuinka siviilipalvelusta olisi mahdollista hyödyntää tehokkaammin ja jopa sitä, kuinka siviilipalvelukseen saataisiin nykyistä enemmän asevelvollisia. Jopa armeija ja maanpuolustuspiirit – joiden mielenkiinto siviilipalveluksen osalta rajoittui aikaisemmin kaikkien parannuspyrkimysten vastustamiseen ja sivarin valinneiden leimaamiseen – tuntuvat nyt tuntevan uudenlaista kiinnostusta aihetta kohtaan.

Asevelvollisuuden pelastaminen siviilipalveluksen avulla olisi kuitenkin hyvin ongelmallista. Ensinnäkään ei ole keksitty mitään tarvetta luoda suurta siviiliyhteiskunnassa ilman palkkaa työtä tekevien asevelvollisten joukkoa tai käyttöä sellaiselle – paitsi asevelvollisuuden pelastaminen. Toisekseen se sotkisi työmarkkinoita ja heikentäisi vastaavilla aloilla palkkatyössä olevien työllisyyttä ja työehtoja. Ja kolmanneksi sellainen rikkoisi kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvää pakkotyön kieltoa. Sopimukset antavat valtioille mahdollisuuden ylläpitää asevelvollisuutta ja määrätä armeijasta mielipiteidensä vuoksi kieltäytyvät siviilipalvelukseen, mutta ne kieltävät asevelvollisuuden muuttamisen laajasti siviiliyhteiskunnassa toteutettavaksi työvelvollisuudeksi.

TIESITKÖ:

Euroopan Unionissa on Suomen lisäksi vain neljä maata, joissa on Suomen siviilipalvelusta muistuttava järjestelmä: Itävalta, Viro, Kreikka ja Kypros. Kaikissa muissa maissa on joko luovuttu asevelvollisuudesta kokonaan tai lopetettu erillisen palveluksen järjestäminen armeijasta kieltäytyville.