Vapautuksen myöntäminen
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan ”asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle.”
Vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi (c-paperit) tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi (e-paperit), minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista tai palveluskelpoisuuden tarkastuksista), hänet vapautetaan lopullisesti.
Siviilipalvelukseen hakeneiden vapauttamisesta on säädetty siviilipalveluslaissa (26§) vähän lyhyemmin mutta käytännössä samansisältöisesti: ”Siviilipalveluskeskus voi vapauttaa siviilipalveluksen suorittamisesta rauhan aikana kokonaan tai määräajaksi siviilipalvelusvelvollisen, joka ei ole palveluskelpoinen.” Laissa todetaan myös, että ”terveydentilan arvioinnissa ja palveluskelpoisuuden määrittelyssä on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön asevelvollisuuslain mukaista palvelusta suorittavien kanssa” (23§), mikä tarkoittaa sitä, että palveluksesta vapauttamisen kriteerien tulee olla molemmissa samanlaiset. Myös siviilipalveluksesta vapautus voidaan myöntää lopullisesti rauhan ajaksi tai määräaikaisesti enimmillään kolmeksi vuodeksi. 25 vuoden ikäraja määräaikaisille vapautuksille koskee myös sivariin hakeneita.
Vapautus koskee rauhan aikaa
Nykyisten lakien mukaan armeija myöntää vapautuksen vain rauhan ajaksi eikä myös sodan aikana automaattisesti voimassa olevia vapautuksia enää tunneta. Periaatteessa on siis mahdollista, että armeijasta rauhan aikana vapautetuttuja todettaisiin kriisin aikana palveluskelpoiseksi ja määrättäisiin palvelemaan armeijassa. Sen sijaan siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä vapautetut eivät ole velvollisia palvelemaan armeijassa missään tilanteissa.
Lakipykälien mukaan saattaisi olettaa, että kriiterit vapautuksen myöntämiselle olisivat yhä verraten tiukat. Niiden soveltaminen on kuitenkin toinen asia, ja se on muuttunut viime vuosina huomattavasti aikaisempaa löyhemmäksi. Vapautettavien määrä on tällä hetkellä lähes kaksinkertainen kuin silloin, kun nykyiset asevelvollisuus- ja siviilipalveluslaki astuivat voimaan vuoden 2008 alussa.
Miten vapautusta haetaan?
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä yksinkertaisin tapa saada vapautus on hankkia siviililääkäriltä (joko terveyskeskuksesta tai yksityiseltä) vapautusta puoltava lausunto ja toimittaa se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle tai kutsuntojen jälkeen armeijan aluetoimistolle ja sivariin hakeneiden kohdalla Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Terveysongelmat kannattaa tuoda esiin myös ennen kutsuntoja täytettävässä terveyskyselylomakkeessa ja ennakkoterveystarkastuksessa sillä ne vaikuttavat kutsuntalääkärin päätökseen palveluskelpoisuudesta.
Pääsääntöisesti vapautusta puoltavan lausunnon saaneet vapautetaan palveluksesta, mutta ei välttämättä. Mikäli haet vapautusta siviilipalveluksesta, lääkärinlausunnossa on hyvä olla maininta, että puolletaan vapautusta myös sivarista (tai ainakin kaikesta asevelvollisuuteen sisältyvästä palveluksesta). Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska vapauttamiskriteerien tulee lain mukaan olla samanlaiset. Aluetoimisto tai siviilipalveluskeskus saattaa myös kutsua vapautettavan oman lääkärinsä katsottavaksi ennen päätöstä. Sotilasviranomaiset tai siviilipalveluskeskus voivat luonnollisesti tehdä vapauttamispäätöksen myös oma-aloitteisesti. Vapautus voidaan myöntää joko ennen palvelusta tai sen aikana.
Vapauttamista puoltavan lausunnon tulee perustua johonkin vapautusperusteeksi määriteltyyn lääketieteelliseen diagnoosiin. Erilaisia diagnooseja on tuhansia ja ne on lueteltu armeijan terveystarkastusohjeessa. Ohje koskee myös siviilipalveluksesta vapautusta hakevia.
Jos vapautusta haluavalla ei ole mitään fyysiseen terveyteen liittyviä vapautusperusteeksi kelpaavia ongelmia, kyseeseen tulee vapautuksen saaminen psyykkisin perustein. Yleisiä psyykkisiä vapautusperusteita ovat erilaiset masennus-, ahdistus- ja sopeutumishäiriöt. Henkilö, jota pidetään ”palvelusturvallisuudelle vaarallisena”, vapautetaan. Sama koskee myös siviilipalvelusta.
Mikäli vapautusta ei myönnetä sitä puoltavasta lääkärinlausunnosta huolimatta, kannattaa harkita muutoksenhakua. Kutsuntalautakunnan tai aluetoimiston tekemästä palveluskelpoisuutta koskevasta päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen armeijan aluetoimistolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Mikäli tilanne ei korjaannu oikaisuvaatimuksen avulla, voi tehdä valituksen kutsunta-asian keskuslautakunnalle. Siviilipalveluskeskuksen tekemästä vapauttamisasiaa koskevasta päätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Mikäli suunnittelet kielteisestä vapauttamispäätöksestä valittamista, ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon.
Miten vapautus vaikuttaa myöhempään elämään?
Lähtökohta on, ettei se saa vaikuttaa juuri mitenkään. Lain mukaan vapauttaminen perustuu vapautetun terveydentilaan, ja ihmisten asettaminen eri asiaan mm. terveydentilan perusteella on kielletty jo Suomen perustuslaissa (6§). Yhdenvertaisuuslaki (6§) puolestaan toteaa, että eri asemaan asettaminen työelämässä esim. terveydentilan perusteella tarkoittaa kiellettyä syrjintää. Ihmisten terveydentilaa koskevat tiedot ovat myös lähtökohtaisesti salaisia, eikä niitä saa ilman asianomaisen lupaa luovuttaa edes toiselle terveydenhuollon yksikölle – ei siis myöskään esim. työnantajalle.
Lain yksityisyyden suojasta työelämässä perusteella työnantajalla ei ole oikeutta tiedustella, onko työntekijä tai -hakija vapautettu asevelvollisuudesta. Lain mukaan työnantaja saa käsitellä vain ”välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja”. Asevelvollisuudesta myönnetty vapautus taas ei anna tietoa asianomaisen soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta mihinkään tiettyyn tehtävään, koska vapautus voi perustua lukuisiin eri syihin. Se voi myös perustua terveysongelmaan, joka on myöhemmin kokonaan korjaantunut.
Työnhakulomakkeissa joskus edelleen esiintyvät asevelvollisuuden suorittamista koskevat monivalintakysymykset ovat siis laittomia, erityisesti jos vastauksesta selviää, onko hakija vapautettu (tai suorittanut siviilipalveluksen asepalveluksen sijasta). Mikäli törmäät tällaiseen, asiasta kannattaa ilmoittaa Aseistakieltäytyjäliittoon. Lukuisat työnantajat ovat ilmoittaneet luopuvansa asevelvollisuuden kysymisestä meidän puututtuamme asiaan.