Vapautus ulkomaan kansalaisuuden perusteella

Kolme perustetta vapautukselle

Sekä asevelvollisuuslaki (74-77§) että siviilipalveluslaki (27-30§) sisältävät samansisältöiset säädökset palveluksesta vapauttamisesta ulkomaan kansalaisuuden perusteella. Niiden perusteella kaksoiskansalainen voi saada vapautuksen kolmella eri perusteella:

1) Kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö vapautetaan palveluksesta, mikäli hän on asunut viimeiset seitsemän vuotta Suomen ulkopuolella. Toisin sanoen tässä tapauksessa asianomaista ei edes kutsuta palvelukseen eikä hänen tarvitse hakea vapautusta. Mikäli henkilo palaa Suomen ennen sen vuoden loppua jona täyttää 30 vuotta, hänet kuitenkin voidaan määrätä suorittamaan palvelusta. Sen sijaan tuon vuoden päätyttyä velvollisuus suorittaa palvelusta Suomessa on päättynyt iän takia, eikä asevelvollisuudesta aiheudu ongelmia vaikka Suomeen palaisikin.

2) Toisessa valtiossa asuva kaksoiskansalainen voidaan vapauttaa hakemuksesta, vaikkei hän olisikaan asunut ulkomailla seitsemää vuotta, mikäli hänen asuinpaikkansa ”ei ole Suomessa ja hän osoittaa, että hänen tosiasialliset siteensä perheen, opiskelun, toimeentulon taikka muiden henkilökohtaisten asioiden osalta ovat muualle kuin Suomeen.”

Asevelvollisuuslain perusteluissa yksityiskohtaisissa perusteluissa näitä ”tosiasiallisia siteitä” täsmennetään seuraavasti: ”Tosiasiallisten henkilökohtaisten siteiden katsottaisiin olevan muualle kuin Suomeen muun muassa, jos asianomainen olisi käynyt koulunsa ja opiskellut ulkomailla sekä asuisi ja työskentelisi ulkomailla.” Siviilipalveluslain yksityiskohtaisissa perusteluissa asia taas määritellään näin: ”Sidosten tarkastelussa otetaan huomioon muun muassa siviilipalvelusvelvollisen asumista, perhesuhteita, työpaikkaa ja opiskelua koskevat sidonnaisuudet ja olosuhteet kokonaisuutena. Harkinnassa olisi annettava merkitystä erityisesti ulkomailla oleskelun kestolle ja vakiintuneisuudelle.” Hakemus tehdään armeijan kirjoissa olevien kohdalla aluetoimistolle ja siviilipalvelukseen hakeneiden kohdalla siviilipalveluskeskukselle. Myös tässä tapauksessa vapautuksen saanut voidaan kutsua palvelukseen, mikäli hän palaa pysyvästi Suomeen ennen sen vuoden päättymistä jona täyttää 30 vuotta.

Missään tapauksessa laissa ei siis sanota, että seitsemän vuoden oleskelu Suomen ulkopuolella olisi edellytys palveluksesta vapauttamiselle. Seitsemän vuoden raja erottaa vain ne, jotka tulee vapauttaa automaattisesti niistä, jotka joutuvat vapautusta hakemaan. Laissa ei myöskään edellytetä, että vapautuksen hakijan tulisi asua samassa maassa, josta hänen toinen kansalaisuutensa on.

Aseistakieltäytyjäliiton tietoon on viime aikoina tullut tapauksia, joissa ulkomailla asuvien kaksoiskansalaisten vapautushakemuksia on hylätty kyseenalaisilta vaikuttavin perustein. Tällaisissa tilanteissa kannattaa harkita muutoksenhakua, valitustiet ovat samat kuin terveydellisin perustein myönnettävien vapautusten kohdalla. Sinun kannattaa myös olla yhteydessä Aseistakieltäytyjäliittoon, voimme auttaa hakemuksen tekemisessä ja tarjota muutakin apua.

3) Vapauttaminen ulkomailla suoritetun palveluksen perusteella. Asevelvollinen voidaan vapauttaa hakemuksesta, mikäli hänellä on tai on ollut jonkun toisen valtion kansalaisuus, ja hän on suorittanut tuossa toisessa maassa ”asevelvollisen rauhanaikaiseen palvelusvelvollisuuteen kuuluvaa palvelusta vähintään neljä kuukautta” –  siis joko paikallista varusmies- tai siviilipalvelusta. Tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä, että toisen maan kansalaisuus on edelleen voimassa.

Jos vapautusta ei myönnetä…

Mikäli vapautusta kaksoiskansalaisuuden perusteella ei valitustenkaan jälkeen myönnetä eikä palveluksen suorittaminen Suomessa ole elämäntilanteen johdosta tai muista syistä realistinen vaihtoehto, mahdollisuuksia ovat vapautuksen hankkiminen terveydellisin perustein, Suomen kansalaisuudesta luopuminen tai ulkomaille jääminen Suomessa odottavasta palvelukseenastumismääräyksestä huolimatta. Ulkomaisen lääkärin kirjoittama lausunto voi toimia vapautuspäätöksen perusteena (kunhan se on kirjoitettu kielellä, jota Suomessa ymmärrerään yleisesti). Ongelmana voi kuitenkin olla se, että ulkomaalainen lääkäri todennäköisesti tunne suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää eikä vapauttamisen kriteerejä. Kuitenkin vapautuspäätösten perusteena toimiva diagnoosiluokitus on käytössä kaikkialla maailmassa.

Suomen kansalaisuudesta luopuminen on mahdollista, mikäli asianomaisella on jonkun toisen maan kansalaisuus (tai hän on sellaisen saamassa). Kansalaisuudesta luopumista tulee hakea ja hakemuksessa on ilmoitettava syy halukkuudelle luopua Suomen kansalaisuudesta. Tähän voi vastata esimerkiksi, että asuu pysyvästi Suomen ulkopuolella, ei ole palaamassa Suomeen ja pitää Suomen kansalaisuutta tarpeettomana.

Kansalaisuuslaki sisältää maininnan, jonka mukaan kansalaisuudesta ei vapauteta, mikäli hakijan asuinpaikka on Suomessa ja hakemuksen tarkoitus on välttää Suomen kansalaisuuden aiheuttaman velvollisuuden (mm. asevelvollisuus) suorittaminen. Tämä rajoitus voi siis kuitenkin tarkoittaa vain Suomessa asuvia (lakitekstissä on nimenomaan sana ”ja”), eli ulkomailla asuvat voivat luopua kansalaisuudesta asevelvollisuustilanteestaan huolimatta. Halutessasi voit kansalaisuuslain perusteella saada myöhemmin Suomen kansalaisuuden takaisin.

Ulkomailla asuvat vain Suomen kansalaisuuden omaavat

Mahdollisuus saada vapautus koskee siis vain kaksoiskansalaisia. Ulkomailla pysyvästikin asuvat vain Suomen kansalaisuuden omaavat ovat lain mukaan palvelusvelvollisia samalla tavoin kuin Suomessa asuvatkin.

Mikäli olet tällaisessa tilanteessa ja paluu Suomeen palvelusta suorittamaan tuntuisi järjettömältä, ensisijainen vaihtoehto olisi siis toisen maan kansalaisuuden hankkiminen. Kriteerit kansalaisuuden myöntämiselle ovat erilaisia eri maissa, mutta tavallisesti se vaatii vähintään usean vuoden asumista kyseisessä maassa. Asuinmaan kansalaisuuden omaava puoliso nopeuttaa tavallisesti kansalaisuuden saamista.

Jos olet mahdollisesti saamassa toisen maan kansalaisuuden lähiaikoina mutta sinut on määrätty aloittamaan Suomessa palvelus ennen sitä, voit yrittää ratkaista asian palveluksen alkua hakemalla lykkäystä (armeijassa nykyään nimeltään ”palveluksen aloittamisajankohdan muutos”). Lisäaikaa voi voittaa myös hakemalla siviilipalvelukseen, mikäli olet armeijan kirjoissa. Siviilipalvelukseen hakeneella taas on mahdollisuus peruuttaa siviilipalvelushakemus, mikäli hän täyttää kyseisenä vuonna korkeintaan 28 vuotta eikä ole koskaan aloittanut siviilipalveluksen suorittamista. Siviilipalvelushakemuksen voi tällöinkin peruuttaa vain kerran.

Mikäli toisen valtion kansalaisuuden hankkiminen tai vapautus terveydellisin perustein ei onnistu, mahdollisuuksia ovat joko palveluksen suorittaminen Suomessa tai sen vältteleminen ulkomailla oleskelemalla.

Viimeksi mainittu tilanne on varsin monimutkainen. Palveluksesta poisjääminen johtaa Suomessa voimaan olevaan etsintäkuulutukseen, joka on periaatteessa voimassa sen vuoden loppuun asti, jona asianomainen täyttää 30 vuotta ja velvollisuus suorittaa palvelusta rauhan aikana päättyy iän johdosta. Syytteeseen joutuminen on kuitenkin periaatteessa mahdollista sen vuoden alkuun jona täyttää 33 vuotta, jolloin mahdolliset syytteet ovat vanhentuneet.

Joissain tilanteissa voisi olla mahdollista, että Suomi esittäisi luovutuspyynnön ulkomailla oleskelevasta, tosin on mahdotonta sanoa varmasti tekisikö se niin todellisuudessa. Luovuttamisesta EU:n jäsenmaiden välillä on säädetty ”eurooppalainen pidätysmääräys” -nimisessä direktiivissä, joka asettaa luovutuspyynnölle mm. tuomion pituuteen ja kaksoisrangaistavuuteen liittyviä ehtoja (teon pitää olla rikos sekä luovutusta vaativassa että luovuttavassa maassa). Luovutussopimukset EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välillä ovat tavallisesti direktiivin mukaisia, kuitenkin Pohjoismaiden välillä luovutuspyynnön kynnys on huomattavasti matalampi.

Mikäli olet ajautumissa tällaisen tilanteeseen, suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon.

Lisätietoja: toimisto@akl-web.fi